miércoles, 16 de junio de 2010

Kafka Amerikassa

Firmojen automatisoidut puhelinpalvelupisteet ovat oikein veitikoita.

Vahan kuin soittaisi dementoituvalle vanhalle tadille. Koskaan ei tieda kauanko puhelu tulee kestamaan, saatko tarvittavan informaation (joko annettua tai vastaanotettua) ja kuinka moneen otteeseen joudut toistamaan oman nimesi.

Tana aamuna sain puhelun autokauppiaalta (en ole tainnut mainita, ostettiin kaytetty Volvo viimeviikolla. Nyt vaan koiraa ja lapsia peliin niin on kiiltokuva valmis. Huomaa ironia, kiitos). Kaikki oli valmista auton luovutukseen, vain pieni sivuseikka piti hoitaa alta pois. Kortissa jonka vakuutusfirma oli faxannut kauppialle todistuksena voimassa olevasta vakuutuksesta, oli mainittu vain Juansin ensimmainen sukunimi. Koska Juansin ajokortissa on molemmat ei dokumentit vastanneet toisiaan 100%.

Lupauduin hoitamaan asian pikimmiten kuntoon.

Kertomus alkaa oikeestaan vasta tasta.

Reippaana Suomalaisena etsin nettisivuilta asiakaspalvelun numeron. Numerossa minua tervehtii automaatti joka kolmen valinnan (autovakuutus, vakuutuksen muutos, haluan etta minua palvellaan Englanniksi) jalkeen pyytaa vakuutus- ja ja postinumeroni. Sitten paasen jonoon puhumunaan oikean ihmisen kanssa.

Minua palvellut keski-ikainen rouva kuuntelee ystavallisesti asiani. Han ei valitettavasti voi auttaa koska vakuutukseni on niin tuore (hankittu maanantaina, voimassa tanaan), ettei se nay viela hanen paatteellaan. Han siirtaa minut toiselle hekilolle. Nuorempi nainen vastaa ja taas kaydaan lapi vakuutus- ja postinumeroa seka nimeani ja syntymaaikaani. Hankaan ei valitettavasti voi tehda asialle mitaan, minun on puhuttava saman henkilon kanssa joka alunperin myi vakuutuksen. Koska en muista hanen nimeaan, etsii nuorikko minulle hanen etunimensa (Nick) ja pyytaa odottamaan kun han yhdistaa. Paadyn linjalle joka kertoo numeron olevan epakunnossa.

Soitan uudelleen.

Nappailen numerokoodit Englannin kielelle, autovakuutukselle ja vakuutuksen muutokselle tottuneesti, samoin vakuutus- ja postinumeroni. Pienen jonotuksen jalkeen minua palvelee nuori mies. Selitan hanelle lyhennetyn version ja pyydan yhdistysta henkilollle seka taman suoraa numeroa silta varalta, etta joudun taas vaaralle linjalle. Saan Nickin vaihteen numeron mutta kuulen, etten voi soittaa hanelle suoraan. Minun pitaa aina menna saman prosessin lapi. Kiitan ja pyydan yhdistamaan. Puhelu katkeaa.

Vedan henkea ja soitan uudestaan. Eivat paase minusta eroon nain helposti.

Nappailen numerokoodit Englannin kielelle, autovakuutukselle ja vakuutuksen muutokselle ulkomuistista, samoin vakuutus- ja postinumeroni. Pyydan puheluun vastannutta henkiloa yhdistamaan minut vaihteeseen 2907. Numerossa on puhelinvastaaja jonka aanittanyt miesaani puhuu niin nopeasti, etten saa viestista muuta selvaa kuin etta mainitaan loma, kolleegan nimi ja puhelinnumero (jota en ehtinyt kirjoittaa ylos). Jatan viestin varmuuden vuoksi.

Yritan uudelleen.

Tekee mieli kirota automaattiselle aanelle. Nappailen taas tarvittavat koodit ja kun paasen puheille ihmisen kanssa, pyydan hanta yhdistamaan naiselle jonka nimi mainittiin vastaajaviestissa. Minut yhdistetaan. Paasen taas vastaajaan joka kertoo numeron vaihtuneen. Tama numero ei ole enaa kaytossa. Uusi numero lausutaan rauhallisesti ja selvasti, saan sen ylos.

Soitan uuteen numeroon.

Uuden tyyppinen automaatti. Samat kuviot. Kun paasen puhumaan toisen luusta ja nahkasta tehdyn otuksen kanssa pyydan hanta yhdistamaan minut uuteen numeroon. Taas vastaaja jossa pyydetaan soittamaan alkuperaiseen asiakaspalvelunumeroon. Jatan silti viestin.

Aikaa on kulunut 40 min siita kun aloitin.

En tieda itkisinko vai raivoaisinko.

Vedan henkea, oikaisen ryhdin ja kokeilen viela kerran soittaa Nickille. Nyt kuuntleen kielikeskella suuta mita viestissa sanotaan. "Olen lomalla 9-14 Kesakuuta"... Tanaan on 16. Hanen pitaisi olla paikalla. Jatan toisen viestin.

Viiden minuutin kuluttua puhelin soi. "hei, taalla Nick". Selviaa, etta han ei ole se Nick jonka kanssa minun tarvitsee puhua. Han on pomoportaassa ja minun Nickini on myynnissa. Kaytan tilaisuutta hyvakseni ja tilitan pomoporras Nickille miten turhauttaavaa heidan asiakaspalvelunsa on ja miten olen jo valmis vaihtamaan firmaa. Nick kuuntelee ystavallisesti, pahoittelee syvasti, etsii minulle oikean Nickin ja hanen pomonsa numeron ja jakaa kanssani salaisuuden. Minun tulee kayttaa uutta asiakaspalvelunumeroa ja automaatin vastatessa painaa tahtea ja nappailla 2086. Niin paasen puhumaan suoraan toisen immeisen kanssa. Minun Nickini vaihde toimii samalla lailla. Ei automaattia. Suoraan Nick.

Kiitan hanta ja tunnen olevani voiton puolella.

Soitan uuteen numeroon ja nappailen oikean Nickin vaihteen. Puhelimeen vastaa Matt. Pyydan, etta minut yhdistetaan Nickille. Matt tekee tyota kaskettya mutta ei saa yhteytta toimimaan. Han antaa minulle uuden numeron johon soittaa. Joudun pidattelemaan naurua. Tama on jo niiiiiiin yli kaiken jarjellisen, etta en voi olla nauramatta.

Nappailen uuden numeron, painan tahtea ja nappailen Nickin vaihteen. Paasen taas vastaajaan. Jatan Nickille viestin niin neutraalilla aanella kun vain saan itsestani irti.

Nick soittaa 5 minuutin sisaan ja pahoittelee viivastysta. Asia on hoidettu 30 sekunnissa, han faxaa uudet paperit suoraan autokauppiaalle.

Aikaa oli mennyt yli tunti.

1 comentario:

  1. oh, poor henna! i really dread this kind of communication, too. especially when one calls to question / check on a credit card - and you have to enter the ENTIRE cc number, only to have the automated voice say 'please enter your number again' and 'again' and 'again' before you're finally transferred to a REAL person?! ugh! :) anyway, glad you got it all sorted out.

    ResponderEliminar